Neiti
Heiluvat hännät Minkä väristä on väritön valo, voitko tuntea ruohon vihreyden?
Nimeni siis tosiaan on Emmi. Ennen inhosin tuota nimeä koska se ei ollut mitenkään kaunis tai erottuva tai mieleenpainuva, mutta nykyään olen ihan sinut sen kanssa, enkä oikein osaa edes kuvitella että nimeni olisi jokin muu. Sillä ei ole mitään sen syvempää tarkoitusta eivätkä vanhempani miettineet sen etymologisia juuria nimetessään minut Emmiksi. Isosiskollani oli nukke, jonka nimi oli Emmi, ja koko nimijuttu on minun isosiskoni idea. Toiset nimetään näyttelijöiden tai tärkeiden henkilöiden mukaan, minut nimettiin vauvanuken mukaan, joka tosin oli sitäkin rakastetumpi. Too often we just pass the time of day to forget how time passes. Nettinimenäni yleisesti toimii Fowy, ja se on vain pienen mieleni aikaansaannos. Se on yksinkertaisesti kerätty muutamista satunnaisista kirjaimista joista pidän. Itseasiassa olen lopen kyllästynyt siihen, mutten oikeastaan osaa olla ilman sitä (koitettu on). Se on ollut nettinimeni nyt viitisen vuotta. Fowyn rinnalla käytän monessa paikassa myös nimeä ripsi, silläkään mitään sen ihmeellisempää tarinaa taustallaan. Show me a garden that's bursting into life Kuten useimmat minun ikäiseni suomalaiset, minäkin käyn koulua, tällä hetkellä ensimmäistä vuottani lukiossa. Toisinaan (lähinnä pimeinä aamuina ja iltapäivän matikantunneilla) homma kusee liiaksikin, mutta yleisesti koulu on ihan kiva paikka. Lempi aineitani ovat kielet kuten englanti, ranska ja espanja, sekä historia, psykologia ja taideaineet. Vähemmän kiinnostavia aineita on minusta turha ruveta luettelemaan koska kaikissa aineissa on huonot puolensa mutta mitään en varsinaisesti vihaa. Kuitenkin ihan rehellisesti sanottuna olen todella iloinen että kemiaa ja fysiikkaa on lukiossa vain yhdet pakolliset kurssit. Tasoni puolesta kuljen jotakuinkin kultaista keskitietä, tärkeintä minulle on se että olen itse tyytyväinen ja olen tyytyväinen tasan niin kauan kun todistukseni keskiarvo pysyy siellä kasissa tai sen yllä. Mais je ne sais pas qui tu es derrière ton visage digital. Ulkonäöltäni en ole mitenkään erottuva. Minulla on soikeat kasvot, siniharmaat silmät, vaaleat ripset ja kapeat huulet. Hiukseni ovat lyhyehköt, ohuet ja tällä hetkellä pari vuoden punaisen ja ruskean kauden jälkeen jälleen omaa väriäni, vaaleat. Olen "normaalipituinen", 170 cm, ihoni on vaalea jonka johdosta kesäisin ruskettumisen sijaan yleensä vain palan. Alahuuleni oikeasta reunasta on elokuusta -07 lähtien löytynyt lävistys. Aurinkokin paistaa vaikkei sitä näy.
You're faking a smile with the coffee to go. Pidän monista asioista, kuten valokuvauksesta. Siitä että voin vangita pieniä kauniita asioita tai merkittäviä hetkiä metalliboksin sisään. Haaveeni olisi joskus päästä valokuvaamaan keskelle sotaa, vaikkei sota kovin kaunista katseltavaa olekaan ja vaikka se homma olisikin hengenvaarallista. Olisi upeaa joskus kuvata sellainen valokuva mikä muistettaisiin vielä vuosien päästä, joku sellainen valokuva jota herättäisi ihmisissä vahvoja tunteita vuosi toisensa jälkeen. Kuvien kuvaamisen lisäksi katselen niitä. Katselen niitä paljon ja katselen usein. Rakastan muotikuvia, maisemakuvia, muotokuvia, oikeastaan aikalailla kaikenlaisia kuvia. Lempi valokuvaajani on Robert Doisneau. Valokuvauksen lisäksi pidän myös monista muistakin asioista kuten teestä, koirista ja kastepisaroista poimulehdellä. Villasukista, kaulaliinoista, hiusvärin ja mikrofonin tuoksuista, sumusta, nostalgiasta ja purkkapalloista. Fanlistingit ja tämän sivun lopussa oleva pieni lista valoittavat lisää lempi asioitani. Like I've never seen the sky before.
Sillä muista että piru voi näyttää enkeliltä mutta enkeli vain itseltään. Tulevaisuuteni on avoin, tavallaan se seikka on samalla aikaa hyvin ahdistava ja hyvin vapauttava. Olen huono tekemään pitäviä tulevaisuudensuunnitelmia koska olen todella hyvä muuttamaan mieltäni ja usein mieli muuttuu vaikken oikeastaan edes tahtoisikaan. Olen suunnitellut elämästäni lähinnä turhia, helppoja ja mieleni muuttuvuuden kannalta ihan turvallisia asioita kuten keiden mukaan tahdon nimetä lemmikkieläimiäni ja missä tahdon asua eläkkeellä ollessani. Tiedän minne kaikkialle maailmassa tahdon matkustaa ja että tahdon joskus hypätä laskuvarjohypyn, ajaa pyörällä laiturilta järveen ja hankkia Tallinnasta kulkukoiran, mutta kun minulta kysytään mikä tahdon olla "isona", kysymys jota jokainen on miettinyt pienestä lapsesta asti, olen yhtä kysymysmerkkiä. Liikaa vaihtoehtoja ja liian vähän taitoa. Tai liikaa pessimismiä jota koitan maalailla realismiksi. Joku selkeästikin hyvin viisas tutkija joskus sanoi että ihminen olisi onnellisimmillaan lapsuuden toiveammatissaan. Sen perusteella jos onnea lähtisin hakemaan, olisin päivisin eläinlääkäri, iltaisin puutarhuri ja viikonloppuisin tanssisin kansallisoopperassa balettia. Kuulostaa hyvältä, eikö. Maybe our lives have just begun. ♥: auringonnousut, arvoitukset, ajatukset, appelsiinimehu, aksentit, aforismit, banaanit, boheemius, baletti, CD-levyt, Chasing cars, Canon, digikamerat, eläimet, elämä, elokuvat, Espanja, etnisyys, flanelliyöpaidat, filosofia, hiljaisuus, hymyt, huominen, haukat, horoskoopit, halaukset, iloisuus, illat, ihmeet, ihmiset, joulu, junamatkat, koirat, kauneus, kirjat, kahvin tuoksu, Kaj Stenvallin ankkataulut, kitarat, kuu, kynttilät, laulaminen, leijuminen, lumi, lämpö, lävistykset, Muse, musiikki, maut, mysteerit, musta, muistot, MIKA, nauraminen, nenät, nukkuvat ihmiset, onnellisuus, omenat, outous, oranssi, päivät, pirteys, puhtaus, postikortit, perjantait, päärynät, psykologia, Pariisi, Praha, päivänkakkarat, piparkakut, quotet, rauha, ruoste, rakkaus, rock, Ranska, runot, Skotlanti, sade, sanat, sormet, sudet, saukot, sadut, silmät, salmiakki, solisluut, tähtitaivas, tuuli, toivomukset, tanssi, tee, unet, uiminen, untuva, unelmat, utu, virnistykset, vesi, valokuvaus, villasukat, valkoinen, www, Wikipedia, yöt, ystävät, äiti, öiset keskustelut |
|
|
|
Hei olen Emmi, olen 17 kesäinen tyttölapsi Etelä-Suomesta ja pidän musiikista. Sitä minä olen näin lyhyesti ja ytimekkäästi muotoiltuna, mutta tuon lisäksi olen toki paljon muutakin, ja siitä muusta olisi tässä nyt seuraavaksi tarkoitus hieman kertoa.
Olen luonteeltani melkoinen kameleontti. Perusluonteeltani olen aika kupliva ja sosiaalinen. Innostun asioista helposti, tahdon että kaikilla on kivaa ja ettei kenelläkään ole huono olla. Olen maailmanparantaja ja anarkisti ja minulla on vahvoja mielipiteitä asiasta kuin asiasta, vaikka usein saatankin olla hieman liian ujo tuodakseni niitä tarpeeksi esille. Itseni suhteen olen pessimistinen, mutta ehkä se voidaan laittaa nuoruuden piikkiin. Ystäväpiirini on todella kirjava ja tunnen todellakin hyvin erilaisia ihmisiä, mitä pidän yhtenä elämäni suurimmista rikkauksista. Pyrin olemaan suvaitsevainen ja minua inhottaa ajatus siitä että ihmisen olemusta arvostellaan hänen ulkonäkönsä tai aatteidensa perusteella. Kaipaan maailmaan enemmän oikeutta ja tahtoisin saada ihmiset ajattelemaan hiukan omaa napaansa pidemmälle. Ajattelen mielelläni ja ajattelen paljon, välillä liikaakin ja toisinaan taas kaikkea muuta mitä pitäisi. Puen myös mielelläni ajatuksiani sanoiksi blogini välityksellä ja joskus runoina, mutta minusta ei ole koskaan ollut kirjoittamaan kokonaisia tarinoita, sillä olen surkea keksimään tarinoille loppuja. Minusta on ihanaa istua kahvilassa juomassa teetä ja tarkkailla ikkunasta ohi kulkevia ihmisiä. Olen todella utelias ja tahdon olla kaikesta aina ajan tasalla, mutten kuitenkaan tahdo olla kyylä siten että tunkeutuisin toisten elämään ja tonkisin asioita jotka eivät todellakaan minulle kuulu. Olen aika lyhytpinnainen ja loukkaannun helposti, mutten oikein osaa olla mitenkään pitkävihainen. Olen aika laiska ja mukavuudenhaluinen ja pidän boheemista elämäntyylistä. Rakastan kaikkea kaunista ja kaipaan kauneutta ympärilleni, muuten ahdistun.
Niin kuin alussa jo mainitsin, pidän musiikista. Pidän siitä jopa enemmän kuin valokuvauksesta ja ajattelusta, pidän siitä niin paljon että ajattelin varata sille ihan oman kappaleen tässä pienessä kertomuksessani. Olin musiikkiluokalla 7 vuotta peruskouluajastani, ja musiikki on minun henkireikäni ihan niinkuin valokuvauskin. Musiikki soi taustalla todella suuren osan vapaa-ajastani, jossei se soi soittimesta, se soi päässäni. Pidän laulamisesta ja laulan paljon, on jotenkin niin hienoa että ihminen voi hallita äänihuuliaan ja tuottaa sointuvaa ja monipuolista ääntä ilman minkäänlaisia muita apuvälineitä. Olen soittanut myös akustista kitaraa musiikkiopistossa 2,5 vuotta, mutta lopetin sen koska musiikkiopisto ei tuntunut minun jutultani. Nykyään soittelen kitaraa muuten vain, omaksi ilokseni ja rentoutuakseni. Musiikkimakuni on todella laaja, vähän kuin ystäväpiirinikin, kuuntelen musiikkia ihan laidasta laitaan. Pääasiassa levyhyllystäni löytyy rockia monissa eri muodoissaan. Irlantilainen musiikki on myös lähellä sydäntäni, samoin kuin elokuvamusiikki ja jazz. Upeita bändejä on todella paljon, ja vain murto-osa niistä löytyy fanlistingeistäni. Lempi bändejä on yleensäkin älyttömän vaikea pistää minkäänlaiseen listaan, mutta parin vuoden aikana tässä kuitenkin kaikista tärkeimmäksi on noussut brittibändi joka kantaa nimeä Muse.